PYHÄ PIISPA HENRIK




Turun tuomiokirkko.

Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko.

 

Pyhimyssanakirjat sisältävät satoja pyhimyslegendoja. Netistä löytyvä Ökumenisches Heiligenlexikon www.heiligenlexicon.de ehkä vielä useampia legendoja. Kyllä vain, pyhimyksien legendat on tuotu nykyaikaan, nettiin.

 

Legendat ovat kuitenkin vanhoja, useat keskiajalta. Suomen kamaralla eläneistä henkilöistä vain yksi ainoa on kohotettu pyhimysten joukkoon, piispa Henrik, Suomen apostoli, Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys ja Turun hiippakunnan suojeluspyhimys, syntyään englantilainen, kuten legendassa kerrotaan. Hänen kerrotaan toimineen Uppsalan piispana, ja lähteneen sieltä ristiretkelle Suomeen yhdessä Ruotsin kuninkaan Erikin kanssa käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Erikin palasi Ruotsiin, mutta Henrik jäi Suomeen ja jatkoi käännytystyötään kunnes suomalainen talonpoika Lalli surmasi hänet talvella 1156 Köyhiönjärven jäällä.

Kuva Pyhän Henrikin sarofagista. Pyhän Henrikin sormi ajelehtii jäälautalla.

 

Legendasta on kaksi versiota. Yksi kertoo, että Lalli oli murhasta tuomittu rikollinen, joka halusi välttää rangaistuksen ja surmasi sen vuoksi Henrikin. Toinen versio kertoo, että Henrik oli vaatinut kestitystä Lallin kotitalossa Lallin ollessa poissa. Kun Lalli palasi, hän vaimonsa valitusten johdosta suuttui ja lähti Henrikin perään. Henrikin kuoltua ihmeellisiä asioita tapahtui. Piispan hiippa tarttui Lallin päähän ja irrotti tämän päänahan, piispan sormus jäi kiinni hänen sormeensa. Lalli sai rangaistuksensa monin tavoin. Piispa Henrikistä tuli pyhimys, samoin kuningas Erikistä.

 

Legendan kertoo niin kutsutusta ensimmäisestä ristiretkestä Ruotsista Suomeen. Myöhemmin Birger Jaarli teki toisen ristiretken Suomeen, nyt Hämeeseen, 1200-luvun puolivälissä.  Sen aikana alkoi Hämeen linnan rakentaminen. Kolmannen ristiretken johtaja oli Tyrgils Knuutinpoika ja se suuntautui Viipuriin, missä linnan rakentaminen alkoi vuonna 1293.

 

Nykyajan historiantutkimus ei pidä ristiretkiä todella tapahtuneina. Suomen alue liittyi Ruotsiin vähitellen taloudellisin perustein ja hallinnollisin keinoin. Vanhat kertomukset ristiretkistä kuitenkin ovat säilyneet oppikirjoissakin. 

 

Niille, jotka haluavat uuden ajan lisätietoja Henrikistä ja Lallista ja ristiretkestä, suosittelen Tuomas Heikkilän teosta ”Pyhän Henrikin legenda” vuodelta 2005.

 

Vanhoilla legendoilla on kuitenkin oma viehätyksensä. Legendan ja ehkä jotain keskiajan ajattelusta ja tunnelmasta tavoittaa edelleen keskiajan taiteesta ja keskiajan kirkoista. Pyhän Henrikin legendaan voi tutustua Nousiaisten kirkossa Pyhän Henrikin sarkofagin kuvia tutkistelemalla. Kuvasarjassa ovat mukana niin Henrikin surma kuin surmaa seuranneet Henrikin pyhyyttä todistavat ihmetapahtumatkin.

 

Pyhä Henrik on Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys yhdessä Autuaan Neitsyt Marian kanssa, samoin Nousiaisten kirkon. Pyhtään kirkko sen sijaan on omistettu nimenomaan Pyhälle Henrikille.

 

Tässä blogissa esitellään kuvina Pyhtään keskiaikainen kivikirkko, sen maalauksia ja sen Pyhää Henrikiä esittävä veistos. Kirkko on 1460-luvulta ja sen ikkunoiden muoto on alkuperäinen.

Talonpojat taistelevat, maalaus 1400-luvun lopulta.

 

Veistos on alun perin tehty 1200-luvulla esittämään Pyhää Nikolausta, mutta muutettu myöhemmin esittämään Pyhää Henrikiä. Veistoksen jalkoihin on lisätty Lalli. Veistos ehti välillä olla saarnatuolin jalkanakin, mutta on nyt päässyt siitä tehtävästä. Piispan hiippa on saarnatuolivaiheen vuoksi uusi, Albin Kaasinen veisti sen vuonna 1953.

 

Kirkon kalkkimaalauksiin sisältyy montaa eri tyyliä eri ajoilta. Koristeellisimmat maalaukset ovat lähinnä alttaria.

 

Pyhä Kritoforus vakituisella paikallaan sakariston oven luona

 

Pyhä Henrik, Lalli jaloissaan.