keskiviikko 27. helmikuuta 2019
KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA
KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA: Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ...
PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA
Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. |
Tanskan ja
Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ja koko Kalmarin unionin
hallitsijaksi vuonna 1520. Kruunajaisia edeltävinä vuosina käytiin sotaa
Tanskan ja Ruotsin välillä aina vuodesta 1517 alkaen. Ruotsia ja ruotsalaisia
joukkoja johti valtionhoitaja Sten Sture nuorempi. Hän haavoittui taistelussa
Åsundenin jäällä tammikuun 20. päivänä. Runsasta viikkoa myöhemmin tanskalaiset
löivät ruotsalaiset uudelleen raivokkaassa taistelussa ja sen jälkeen tanskalaisilla oli
pääsy Ruotsin sydänseudulle. Sten Sture kuoli vammoihinsa helmikuun 3. päivänä.
Hänen leskensä Kristina Gyllenstierna jatkoi taistelua, mutta kärsi häviön
Uppsalan taistelussa pitkänäperjantaina 1520. Seuraavana syksynä, syyskuun 5.
päivänä 1520 hän luovutti Tukholman Kristian II:lle.
Kristian II
kruunattiin unionikuninkaaksi 4. marraskuuta 1520. Kruunajaisjuhla muuttui
oikeudenkäynniksi juhliin kokoontuneita ylimyksiä vastaan. Seurasi pidätyksiä
ja mestauksia tehtiin jo 8. marraskuuta, jolloin kaikkiaan 82 henkilöä
mestattiin. Mestauksia jatkettiin seuraavina päivinä. Tukholman verilöyly
ulottui Suomeen saakka, minne Kristian II:n lähettämien miesten tehtävänä oli
huolehtia muun muassa Hämeen linnanherran Jöran Akenpojan ja Raaseporin ja
Viipurin herran Tönne Erikinpojan mestauksesta. Kumpikin kuului Tott-sukuun.
Iikka Kronqvist on tutkimuksessaan vuodelta 1941 osoittanut Porvoon kirkossa olleen Pyhää Kristoforusta esittävän taideteoksen sisältäneen muiston Tönne Erikinpojan kohtalosta. Pyhän Kristoforuksen jalkojen juureen on ollut kirjoitettuna ruotsinkielinen teksti, joka suomennettuna kuuluu: ”Pyhä Kristoforus, rukoile puolestamme ja pelasta meidät Erikinpojan kohtalolta 1522.”
Tönne
Erikinpojan kohtaloon viittaa itse taideteoksessa siinä olevan tekstin lisäksi se, että
Kristoforoksen kantamalla Jeesus-lapsella on kädessään poikkeuksellinen
attribuutti eli ase, tikari tai miekka.
Taideteos on
ollut puulle maalattu tai veistetty ja jättiläiskokoinen. Sen lahjoittajien
vaakunat ovat Kronqvistin mukaan olleet Porvoon kirkkoherra Erik Perinpoika
Wildeman (eli Erik Lille) ja Kialan isäntä Erik Erikinpoika Stålarm. Heidän
vaakunansa ovat ollet teoksen alaosassa.
Taideteos on valmistunut Tukholman verilöylyn jälkeen, vuonna 1522.
Tukholman
verilöyly ja sen aiheuttama järkytys on näkynyt myös tanskalaissyntyisen Adam
van Dürenin töissä. Tässä blogissa kerrottiin aikaisemmin syyskuussa 2017
hänen Tukholman Suurkirkkoon valmistamastaan ankerias ja leijona -veistoksesta.
Kirjallisuutta:
Iikka Kronqvist, Sankt Kristoffers bild
i Borgå kyrka. Finskt Museum XLVII 1940. Finska Fornminnesföreningen. Helsingfors 1941.
Otto
Rydbeck, Ålen och lejonen i Stockholms Storkyrka. Fataburen. Nordiska museets och
Skansens årsbok 1906.
Helge Pohjolan-Pirhonen, Suomen
poliittinen asema pohjoismaisen unionin loppuvaiheissa 1512 - 1523.
Historiallisia Tutkimuksia XL. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1953.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)