keskiviikko 27. helmikuuta 2019

KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA

KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA: Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ...

PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA

Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta.






Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ja koko Kalmarin unionin hallitsijaksi vuonna 1520. Kruunajaisia edeltävinä vuosina käytiin sotaa Tanskan ja Ruotsin välillä aina vuodesta 1517 alkaen. Ruotsia ja ruotsalaisia joukkoja johti valtionhoitaja Sten Sture nuorempi. Hän haavoittui taistelussa Åsundenin jäällä tammikuun 20. päivänä. Runsasta viikkoa myöhemmin tanskalaiset löivät ruotsalaiset uudelleen raivokkaassa taistelussa ja sen jälkeen tanskalaisilla oli pääsy Ruotsin sydänseudulle. Sten Sture kuoli vammoihinsa helmikuun 3. päivänä. Hänen leskensä Kristina Gyllenstierna jatkoi taistelua, mutta kärsi häviön Uppsalan taistelussa pitkänäperjantaina 1520. Seuraavana syksynä, syyskuun 5. päivänä 1520 hän luovutti Tukholman Kristian II:lle.


Kristian II kruunattiin unionikuninkaaksi 4. marraskuuta 1520. Kruunajaisjuhla muuttui oikeudenkäynniksi juhliin kokoontuneita ylimyksiä vastaan. Seurasi pidätyksiä ja mestauksia tehtiin jo 8. marraskuuta, jolloin kaikkiaan 82 henkilöä mestattiin. Mestauksia jatkettiin seuraavina päivinä. Tukholman verilöyly ulottui Suomeen saakka, minne Kristian II:n lähettämien miesten tehtävänä oli huolehtia muun muassa Hämeen linnanherran Jöran Akenpojan ja Raaseporin ja Viipurin herran Tönne Erikinpojan mestauksesta. Kumpikin kuului Tott-sukuun.


Iikka Kronqvist on tutkimuksessaan vuodelta 1941 osoittanut Porvoon kirkossa olleen Pyhää Kristoforusta esittävän taideteoksen sisältäneen muiston Tönne Erikinpojan kohtalosta. Pyhän Kristoforuksen jalkojen juureen on ollut kirjoitettuna ruotsinkielinen teksti, joka suomennettuna kuuluu: ”Pyhä Kristoforus, rukoile puolestamme ja pelasta meidät Erikinpojan kohtalolta 1522.”
Tönne Erikinpojan kohtaloon viittaa itse taideteoksessa siinä olevan tekstin lisäksi se, että Kristoforoksen kantamalla Jeesus-lapsella on kädessään poikkeuksellinen attribuutti eli ase, tikari tai miekka.
Taideteos on ollut puulle maalattu tai veistetty ja jättiläiskokoinen. Sen lahjoittajien vaakunat ovat Kronqvistin mukaan olleet Porvoon kirkkoherra Erik Perinpoika Wildeman (eli Erik Lille) ja Kialan isäntä Erik Erikinpoika Stålarm. Heidän vaakunansa ovat ollet teoksen alaosassa.

Taideteos on valmistunut Tukholman verilöylyn jälkeen, vuonna 1522.


Tukholman verilöyly ja sen aiheuttama järkytys on näkynyt myös tanskalaissyntyisen Adam van Dürenin töissä. Tässä blogissa kerrottiin aikaisemmin syyskuussa 2017 hänen Tukholman Suurkirkkoon valmistamastaan ankerias ja leijona -veistoksesta.


 
Adam van Dürenin veistos Tukholman Suurkirkossa.


Kirjallisuutta:


Iikka Kronqvist, Sankt Kristoffers bild i Borgå kyrka. Finskt Museum XLVII 1940. Finska Fornminnesföreningen. Helsingfors 1941.


Otto Rydbeck, Ålen och lejonen i Stockholms Storkyrka. Fataburen. Nordiska museets och Skansens årsbok 1906.


Helge Pohjolan-Pirhonen, Suomen poliittinen asema pohjoismaisen unionin loppuvaiheissa 1512 - 1523. Historiallisia Tutkimuksia XL. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1953.