TUKHOLMAN SUURKIRKON ANKERIAS JA LEIJONAT



Tukholman Suurkirkko syksyisenä päivänä.

Tukholman vanhan kaupungin Suurkirkossa lähellä alttaria, erään pilarin sokkeliosassa sijaitsee veistos, jonka aihetta on hankala hahmottaa nopeasti. Tarkemmin katsottuna ja kirjallisuuttakin avuksi käyttäen veistoksesta on tunnistettavissa kaksi leijonaa, joita voimakkaan näköinen ankerias tavoittelee otteeseensa.

Merkilliseen kuvaesitykseen liittyy sen takana pilarissa oleva teksti: der : ӕl : is : feet : ok / en stark : fisk : mit: / ledegen : henden : / is : he : nicht : gu : to : fangen : dat : is : wis : 1521 : / weir : en : wil : vor / warw : de  mot : / nene : seke : edder : kisten : an : em : / nicht : sparen :

Teksti on keskialasaksaa ja sen voi kääntää seuraavasti: ”Ankerias on jäntevä ja vahva kala, sitä ei pysty vangitsemaan käsin, se on varma, 1521. Se, joka haluaa vangita sen, tarvitsee paljon säkkejä ja laatikoita.”

Veistoksen tekijä on Otto Rydbeckin mukaan ollut Adam van Düren, saksalainen, Westfalenista kotoisin oleva arkkitehti, rakentaja ja kuvanveistäjä, joka 1500-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä työskenteli Tanskassa. Glimmingehus, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1499 on yksi hänen töistään. Lundin tuomiokirkossa hän myös työskenteli pitkään. Siellä olevissa veistoksissa on samaa muotokieltä. Niihinkin liittyy arvoituksellisia ja synkkiä lauseita.

van Dürenin aikaan Ruotsissa ja Skoonessa käytiin taistelua Tanskan ja Ruotsin välillä. Tukholman verilöyly marraskuussa 1520 Kristian II:n kruunajaisten jälkeen on tapahtuma, joka on järkyttänyt kaikkia aikalaisia. van Düren oli tullut Tukholmaan yhdessä Kristian II:n palveluksessa olleen maamiehensä Didrik Slagheckin kanssa. Slagheck on ollut yksi verilöylyn toteuttajista. Rydbeck arvelee, että veistoksen ankerias esittäisi Slagheckiä, jota ruotsalaiset eivät saaneet kiinni. Kumpikin westfalenilainen  poistui Tukholmasta ennen Kustaa Vaasan joukkojen tuloa.

van Düren kirjoitti itse Lundin tuomiokirkon erääseen pilariin tekstin, jossa kertoo että Lundissa on Pyhän Markuksen päivän jälkeisenä perjantaina 1525 käyty taistelu, jossa kuoli yli 1500 ihmistä. "Tätä Skoonen naiset valittavat", lopetti Adam van Düren lauseensa. Ajat olivat synkät, julmat verilöylyt  leimasivat van Dürenin vuosia Skoonessa. Synkät tekstit varmaankin kertovat hänen tunnelmistaan.

Epäilemättä hän halusi pois näiden synkkien tapahtumien maasta. Vuoden 1527 jälkeen van Dürenistä ei ole tietoja Tanskasta eikä Ruotsista. Hänen uskotaan palanneet kotiseudulleen Westfaleniin.

 

Adam van Dürenin teos "Lude puree lammasta" Lundin tuomiokirkossa.

 (Valokuva Lundin tuomiokirkosta teoksesta Thomas Rydén & Björn Lovén, "Domkyrkan i Lund". Corona AB, Malmö. s.d.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KATARIINAN MERIPUISTO

Öljysatamana ollut Katariinanniemi Kotkansaaren eteläkärjässä vapautui muuhun käyttöön 2000-luvun alussa. Entinen säiliökenttä puhdistettiin perusteellisesti ja maisemointityöt aloitettiin 2004.


Syntyi Kotkan Meripuisto, joka palkittiin vuonna 2012 ELCA:n Tred Award -palkinnolla ja vuoden Ympäristörakennepalkinnolla.

KARHULAN JOKIPUISTO

Kymijoen rannalla Karhulassa (nykyisin Kotkaa) on toinen Kotkan kaupungin puistoista. Tässä kuvia sieltä.

SAPOKAN PUISTO

Sapokka, Kotkan saaren lahti on ollut tunnettu saaren ulkopuolellakin ainakin 1700-luvulta eli Ruotsinsalmen linnoituskaupungin ajoista alkaen. 1980-luvulla alkoi sen kunnostaminen nykyiseen asuunsa. Lahti on ruopattu, on istutettu puita, pensaita ja kukkia. Veistoksia on sijoitettu ilahduttamaan puistossa kulkijaa niin rantaveteen kuin rantakivillekin.