Katumajärveä kevättalvella. |
Hämeessä, Hämeenlinnassa tunnetaan tarina, joka kertoo
kristinuskon saapumisesta seudulle. Kun hämäläisiä oli Vanajan kirkon luona
kastettu, nämä kävivät pesemässä kasteen pois Katumajärvessä. Tarina saattaa
olla melko uusikin, ja johtua vain Katumajärven nimestä, tai sitten siinä on perää.
Kristillinen kirkko ja ruotsalainen kruunun hallinto
ulottuivat Hämeeseen Vanajaveden seudulle 1200-luvun puolivälissä. Hämeen
linna, joko nykyisellä paikallaan tai jossain muualla, mahdollisesti
Hakoisissa, on peräisin tuolta ajalta.
Vanajan Kristus. |
1200-luvun puolivälistä on myös Vanajan Kristus, 1200-luvun
puolivälistä tai jälkipuoliskolta peräisin oleva veistos, joka aikanaan on
kuulunut krusifiksiin. Kruunupäinen Kristus on vuosisatojen aikana menettänyt
toisen käsivartensa ja muutaman sakaran kruunustaan. Hiukset kuitenkin edelleen
laskeutuvat laineina olkapäille.
Vanajan Kristus on nykyisin yleensä esillä Hämeen linnan
päälinnan ylimmässä kerroksessa niin kutsutussa kirkkosalissa. Nyt se kuitenkin
on siirretty ”Pyhät ja pakanat – ihmisyyden kuvia” -näyttelyyn, joka on Hämeen
linnan läntisessä kehämuurirakennuksessa avoinna 27.4.–17.12.2017. Näyttelyssä
on Vanajan Kristuksen lisäksi esillä muita ainutlaatuisia keskiaikaisia veistoksia
kansallismuseon kokoelmista. Niiden ohelle näyttely esittelee Mia Hamarin,
Maija Helasvuon ja Tapani Kokon keskiajasta ja sen taiteesta inspiraation
saanutta taidetta.
Tapani Kokon luoma pakanatemppeli Hämeen linnan linnanpihalla. |