keskiviikko 31. lokakuuta 2018

VALAPATON TULVA KYMENLAAKSOSSA

Kymijokea Siikakosken kappelin kohdalla Kotkassa. Kuva Tuula Hockman.


Vuonna 1898 Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäenjoki tulvivat ennatyksellisellä tavalla. Vedenpinta nousi metrejä normaalia ylemmäs ja vesi peitti peltoja, niittyjä, titä, siltoja ja rautateitä. Seuraavana vuonna tulva oli vielä vakavampi.


Tulvivan joen korkein raja kaiverrettiin usein paikoin kallioon. Näitä tulvahuippujen viivoja kutsuttiin nimellä "valapaton viivat" keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antaman helmikuun manifestin takia. Toisin paikoin saman nimen saivat myös tulvaveden kallioon jättämät rajat. Kaiverrukset oli usein vahvistettu punaisella värillä.




Kaiverrus Kymijoen Siikakosken rantakalliossa. Päiväyksen yläpuolella näkyy sana "högsta". Kuva Tuula Hockman.


Pasi Pykälistö on tutkinut tulvaa Helsingin yliopistossa. Vuonna 2017 hyväksytyssä pro gradu -työssään hän kertoo itse tulvasta ja selvittää sen vaikutuksia muun muassa ympäristöön ja vesiensäätelyyn. Pro gradu -työ nimeltä "Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898 - 1910. Paikallisyhteisö ja luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla" on luettavissa alla olevasta linkistä:


https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181399/Pykalisto_Pasi_Progradu_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti