KATARIINAN MERIPUISTO

Öljysatamana ollut Katariinanniemi Kotkansaaren eteläkärjässä vapautui muuhun käyttöön 2000-luvun alussa. Entinen säiliökenttä puhdistettiin perusteellisesti ja maisemointityöt aloitettiin 2004.


Syntyi Kotkan Meripuisto, joka palkittiin vuonna 2012 ELCA:n Tred Award -palkinnolla ja vuoden Ympäristörakennepalkinnolla.

SAPOKAN PUISTO

Sapokka, Kotkan saaren lahti on ollut tunnettu saaren ulkopuolellakin ainakin 1700-luvulta eli Ruotsinsalmen linnoituskaupungin ajoista alkaen. 1980-luvulla alkoi sen kunnostaminen nykyiseen asuunsa. Lahti on ruopattu, on istutettu puita, pensaita ja kukkia. Veistoksia on sijoitettu ilahduttamaan puistossa kulkijaa niin rantaveteen kuin rantakivillekin.

 

MERIHISTORIAA KOTKASSA

Yhdeksännet merihistorian päivät järjestettiin Kotkan Merikeskus Vellamossa viime viikonloppuna 24.3. – 26.3.2017. Tapahtuman järjestivät Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologian seura ja Suomen merimuseo. Pääsin seuraamaan ohjelmaa sunnuntaina 26.3.2017. Ilkka Leskelä aloitti päivän kertomalla laivureista, laivasta ja kaupasta Turusta Danzigiin 1400-luvulla. Muutkin Suomen satamat tulivat hyvin esiin esitelmässä, samoin kauppatavarat kumpaankin suuntaan. Tervaa on esimerkiksi alettu viedä vasta 1400-luvun jälkipuoliskolla. Ilkka Leskelä käyttää Danzigissa säilytettävää arkistoaineistoa, josta on julkaistu vain pieni osa (noin 10 %). Valmistumassa on selvästikin erinomainen väitöskirja.

Ilkka Leskelä luennoi.

Outi Korhosen esitelmä hailuotolaisten kalastuksesta oli tavattoman kiinnostava sekin. Riikka Tevalin esitelmäaikaa lyhennettiin eikä hän voinut esittää kaikkea aikomaansa. Kunpa olisin saanut kuulla kaiken Lapurin hylystä tällä kertaa!

Lars Einarsson Kalmarin läänin museosta kertoi regalskeppet Kronanista sekä Immi Wallin ja Maili Roio Kolbådagrundin kohdilta löytyneestä vuonna 1715 uponneen hollantilaisen Huis te Warmelon hylystä. Todella jännittävät esitelmät, hohdokasta tutkimusta!

Hollantilainen Huis te Warmelo.

Teemaksi oli valittu ”Suomi saarena” ja seminaarin tunnuskuva esitti puutavaran lastausta Kotkan satamassa 1930-luvulla. Jo ensimmäisinä päivinä oli todettu, että Suomi ei ollutkaan saari, eikä 1930-luvun Kotkan satamasta juurikaan puhuttu, mutta Kotkan saarella oltiin ja vanhassa kantasatamassa. Kotkan sataman verkkosivujen mukaan kantasatamassa aiotaan keskittyä matkustajaliikenteeseen. Toivottavasti sentään joku vanha kuuri jää muistuttamaan menneestä. Meri on toki edelleen läsnä.

 

Merikeskus Vellamo Kotkan vanhassa kantasatamassa.

 

KALAMARKKINAT JA PONTTONIRYSÄ

Kotkan Sapokan rantaa.

Kotkan kalamarkkinat olivat juuri, lauantaina ja sunnuntaina 15.10–16.10.2016 Sapokassa. Oli kojuja ja kalaa, kalakukkoja ja leijanlennätystä.

Markkinoiden tämän vuoden uutuus oli sunnuntain retki merelle, rysäretki. Mikäpä oli turistina ollessa: Vikla II:lla päästiin merelle näkemään Kotkan lähisaaria ja maisemia. Kahvia ja pullaa sai myös ostaa. Pari tuntia kestäneen retken aikana Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast kertoi upeasti saarista ja salmista sekä alueen historiasta, Ruotsinsalmen taisteluista 1789 ja 1790, Kukourin (Fort Slavan) linnakkeesta, mutta ennen kaikkea kaloista ja kalastuksesta.



Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton toiminnanjohtaja.

Fort Slava Kukourin saarella.

 

Meille esiteltiin ponttonirysä. Rysä on vanha, keskiaikainen kalanpyydys, mutta ponttonirysä on uuden uusi malli, se on kehitetty harmaahylkeen eli hallin kestäväksi. Teemu Tast kertoi eloisasti, miten vanhempiin rysämalleihin (vannerysä) suunniteltiin uusia ja uusia esteitä halleille – hallit puolestaan keksivät aina uusia tapoja päästä käsiksi kaloihin. (Käsiksi tosin ei ehkä ole oikea ilmaisu.)

Kotkan seudulla on kymmenkunta kalastajaa. Kaksi heistä esitteli meille rysän kokemista. Saalis ei ollut kummoinen tänään, kaksi lahnaa, mutta retki oli hieno ja meri on aina upea.

Meri on aina upea.