RIKOKSIA JA RANGAISTUKSIA KESKIAJALLA

Mia Korpiola luennoimassa Hämeenlinnassa.

Hämeenlinnan Sukututkimusseura järjestää talvikaudella kuukausittain luentoja, jotka pidetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä.


Maaliskuun luennoitsija oli Mia Korpiola, oikeushistorian professori Turun yliopistosta. Hän on tutkinut keskiajan lainsäädäntöä ja oikeutta monipuolisesti. Väitöskirjansa aiheena hänellä oli kihlauksen merkitys avioliittoa solmittaessa. Hämeenlinnassa hänen aiheenaan olivat keskiajan lait sekä rikokset ja rangaistukset.


Mia Korpiola esitteli maakuntalait ja keskiaikaiset maanlait sekä tietoja oikeuskäytännöstä Ruotsissa ja erityisesti Suomessa. Erityisenä suomalaisena piirteenä hän mainitsi maallikoiden, kuten maallikkotuomareiden, vahvan aseman oikeusjärjestelmässä. Maallikkolautamiehet kuuluvat nykyäänkin suomalaiseen oikeusjärjestelmään.


Rikokset ja rangaistukset herättivät vilkasta keskustelua, poikkeavathan ne nykyajan käytännöistä. Mia Korpiola totesi, että Pohjoismaissa ruumiillisten rangaistusten valikoima on huomattavasti suppeampi kuin etelämpänä Euroopassa.


Keskiajan ja 1500-luvun ajattelutapaan voi tutustua esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:


Codex Westh. Westhin koodeksin tekstit. Toimittaja Kaisa Häkkinen. Wanhan suomen arkisto 5. Turun yliopisto. Turku 2012.


Naantalin luostarin kirja. Toimittaneet Mikko Kauko ja Marko Lamberg. Tietolipas 254. SKS. Helsinki 2017.


Mia Korpiola, Between Betrothal and Bedding. Brill. 2004.

Katkelma Westhin codexista.

PYHÄMAAN UHRIKIRKKO

Pyhämaan uhrikirkko. Kuva Tuula Hockman.

Kun Rauman fransiskaaniluostari 1538 lakkautettiin, oli veljien löydettävä uusi olinpaikka. Paikalliset kertovat, että he olisivat siirtyneet Pyhämaalle ja rakentaneet sinne kirkon. Tarina tunnetaan tietenkin myös Pyhämaalla ja siellä ainakin kirkon opas pitää tätä tietoa vakaana totuutena.


Pyhämaan vanhempi kirkko, Pyhämaan Luodon kirkko on 1600-luvulta, 1647-1651. Keskiaikaisesta tai 1500-luvun kirkosta tuolla paikalla ei nykyisen käsityksen mukaan ole todisteita. Pyhämaalla siihen kylläkin uskotaan vakaasti ja uskotaan nimenomaan, että Rauman fransiskaanit perustivat kirkon.

Pyhää Yrjänää esittävä maalaus. Maalaukset on tehnyt Christian Willbrandt 1667. Kuva Tuula Hockman.

Pyhämaan uhrikirkon sisätiloja. Kuvassa oikealla kirkon opas Ari Luotonen. Kuva Tuula Hockman.

Jotain aivan erityistä Pyhämaahan liittyy. Se on yksi Suomen uhrikirkoista. Kun merihädässä lupasi kirkolle lahjan, pelastui. Uhrikirkkoina tunnetaan myös Oulunsalon (purettu) ja Kuoreveden kirkot.
Kirkon sisätilan tekevät ainutlaatuiseksi sen maalaukset ja kirkkosalissa säilynyt alttarikaideseinä. Seinä kuului keskiajalla kirkkoihin maassamme, mutta luterilaisen ajan kirkkoissa niitä ei yleensä enää ole.


Pyhämaan uudempi kirkko valmistui vuonna 1804.

Pyhämaan uudempi kirkko vuodelta 1804. Kuva Tuula Hockman.

 Pyhämaan uudemman kirkon sisätiloja. Kuva Tuula Hockman.

Votiivilaiva Pyhämaan uudemmasta kirkosta. Kuva Tuula Hockman.

Kirjallisuutta esim.:
Auvo Karsikas, Pyhämaan uhrikirkko. Pyhämaan seurakunta. Uusikaupunki 2000.
A. W. Rancken, Pyhämaan Luodon uhrikirkko. Suomen Museo 1935.

LUOSTARIN METSÄSTÄJÄ

Monet tietävät, että Raumalla on keskiajalla ollut yksi Suomen kolmesta fransiskaaniluostarista – tai -konventista, jos tällä hetkellä oikeaoppista sanaa käytetään. Se, joka vierailee tai viipyy Raumalla, saa varsin pian lisätietoja ja kuulee tarinoita.

Kerrotaan, että joku veljistä olisi rakentanut metsään pienen erakkomajan, missä eli syventyneenä hartauteen. Raumalaiset ja muutkin vierailivat hänen luonaan. Tämän tarinan on Lauri Sauramo tallentanut kirjaansa ”Luostarin metsastäjä”. 1900-luvun alussa ilmestynyt pieni kirja kertoo viehättävällä tavalla myös luostarin viimeisistä ajoista.

Lauri Sauramon perustiedot ovat aivan oikeat. Rauman luostarin munkit karkotettiin luostaristaan Pyhän Henrikin päivänä 1538. Siten esimerkiksi Henricus Mathei Rawmensiksen dramaattinen muistiinpano tuosta tapahtumasta – heidän ajamisestaan pahaan kohtaloonsa – saa Sauramon kirjassa luontevan tulkinnan.

Kirja on pieni ja herttainen, se kannattaa lukea, jos sen jostain saa käsiinsä.

Kannattaa myös käydä Raumalla ja sen kirkossa. Nykyinen kaupunginkirkko on Rauman fransiskaanikonventin entinen kirkko.

Rauman kaupunginkirkko, entinen Rauman fransiskaanikonventin kirkko.

Lisätietoja aiheesta:


Lauri Sauramo, Luostarin metsästäjä. Helsinki 1911.
Tuula Hockman, Kahden kirkon kaupunki ja Kuninkaan valvonnan alla. Teoksessa "Risti ja lounatuuli. Rauman seurakunnan historia keskiajalta vuoteen 1640." SKS ja Rauman seurakunta 2015.
Reima Välimäki, Rauman seurakunnan varhaisimmat historiat Henricus Mathei Rawmensiksesta H. G. Porthaniin. Teoksessa "Risti ja lounatuuli. Rauman seurakunnan historia historia keskiajalta vuoteen 1640." SKS ja Rauman seurakunta 2015.