VALAPATON TULVA KYMENLAAKSOSSA

Kymijokea Siikakosken kappelin kohdalla Kotkassa. Kuva Tuula Hockman.

Vuonna 1898 Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäenjoki tulvivat ennatyksellisellä tavalla. Vedenpinta nousi metrejä normaalia ylemmäs ja vesi peitti peltoja, niittyjä, titä, siltoja ja rautateitä. Seuraavana vuonna tulva oli vielä vakavampi.


Tulvivan joen korkein raja kaiverrettiin usein paikoin kallioon. Näitä tulvahuippujen viivoja kutsuttiin nimellä "valapaton viivat" keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antaman helmikuun manifestin takia. Toisin paikoin saman nimen saivat myös tulvaveden kallioon jättämät rajat. Kaiverrukset oli usein vahvistettu punaisella värillä.

Kaiverrus Kymijoen Siikakosken rantakalliossa. Päiväyksen yläpuolella näkyy sana "högsta". Kuva Tuula Hockman.

Pasi Pykälistö on tutkinut tulvaa Helsingin yliopistossa. Vuonna 2017 hyväksytyssä pro gradu -työssään hän kertoo itse tulvasta ja selvittää sen vaikutuksia muun muassa ympäristöön ja vesiensäätelyyn. Pro gradu -työ nimeltä "Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898 - 1910. Paikallisyhteisö ja luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla" on luettavissa alla olevasta linkistä:


https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181399/Pykalisto_Pasi_Progradu_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y

MARKO MÄLLYN VÄITÖS

Marko Mälly väitteli torstaina 30. elokuuta 2018 Tampereen yliopistossa. Hänen väitöskirjansa kuuluu kansainvälisen politiikan alaan. Marko Mälly on koko väitöskirjan valmistamisen ajan työskennellyt Päijät-Hämeen liitossa Lahdessa erityisasiantuntijana.

Vastaväittäjä, professori Stefan Gänzle johdatti erinomaisen työn käsittelyä tavalla, jonka myötä väitöskirjan sisältöön pääsi tutustumaan. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on "Aluetason hallitusten kansainväliset yhteistyöorganisaatiot Itämeren makroalueen monitasoisessa

hallintojärjestelmässä".

Väitös on alkamassa. Vasemmalta vastaväittäjä Stefan Gänzle, kustos, professori Pami Aalto ja väittelijä Marko Mälly.

Kuvassa etualalla kustos, professori Pami Aalto ja Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. Heidän takanaan näkyvät professori Hiski Haukkala ja vastaväittäjä, professori Stefan Gänzle.

Marko Mällyn väitöskirja on luettavissa netissä. 

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0793-6

HAMINAN KAUPPIAANTALOMUSEOSSA

Venäläistä tanssia Haminan kauppiaantalomuseon pihalla.

Hamina Tattoo International Military Music Festival on näkynyt Haminassa kuluneen viikon aikana eli 30.7. - 4.8.2018 monin kiinnostavin tavoin. Myös museot ja yhdistykset ovat olleet mukana luomassa tunnelmaa.


Kaakonkulman maahanmuuttajien yhdistys Rodnik on Tattoon ajan tarjoillut lounasta ja järjestänyt musiikkiohjelmaa Haminan kauppiaantalomuseossa. Borss-keitto, blini ja kahvi maksoivat yhteensä 6 euroa. Ruoka oli erinomaista, musiikki, laulu ja tanssi mainioita.


Sääkin suosi, liiallinen helle oli poissa, tilalla oli leppoisan lämmin kesäinen sää.

Haminan kauppiaantalomuseo esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalais-venäläistä kauppias- ja käsityöläisperinnettä. Museo koostuu yhden pihapiirin rakennuksista, siihen kuuluu puoti, kauppiaan asunto, käsityöläisten asuinhuoneita ja muun muassa talli.


Tattoon ajan pihalla ja tuvissa sai nähdä sekä suomalaisia että venäläisiä kansanpukuja. Musiikki ja tanssi olivat Rodnikin myötä venäläisiä.

Valotus on pielessä, mutta ei voi olla julkaisematta.

JUHANNUSTA HAUHOLLA

Kansanmusiikki soi, soittajina Hetti Paavolainen ja Rilla Paavolainen. Kuva Tuula Hockman.

Juhannusaattona oli kylmää ja sateista. Aurinko kuitenkin vielä paistoi puolen päivän aikaan, kun Skytten aukiolla vietettiin Niskavuoriviikon avajaisia Hauho-seuran esinemuseon edessä.

Ohjelmassa oli kansanmusiikkia, Martti Rantin juhlapuhe ja musiikkia Hauho-seuran tämän kesän kesäteatteriesityksestä, Badding-musikaalista. Lopuksi kuultiin juhannusrauhan julistus, jonka esitti Jarkko Salmelin. Hän on myös kesäteatteriesityksen tähti. Julistuksen sanat ovat Christopher Herkapaeuksen kirjoittamat vuonna 1756.

Juhannusrauhan julistus. Kuva Tuula Hockman..

 

Yleisöä Niskavuoriviikon avajaisissa 2018. Kuva Tuula Hockman.

Hauho-seuran Esinemuseo oli avoinna. Tämän kesän teemanäyttely kertoo vuoden 1918 kapinasta Hauholla, taisteluista, teloituksista ja muistomerkeistä. Erinomaisesti laadittu näyttely. Vuoden 1918 kapinasta kertoo myös Jouni Lehtosen artikkeli "Pyöräretki paikallishistorian pahoihin maisemiin" tämän vuoden Niskavuoren Sanomista.

Museon vanhempaan esineistöön kuuluu hyvin kiinnostavia erikoisuuksia, esimerkiksi puuhun veistetty kuva miekkamiehestä, jota vastaan viikatteella varustettu talonpoika puolustautuu.

Museoon tutustumiseen kannattaa varata aikaa.



Piispa Martti Skytten muistomerkki Skytten aukiolla Hauhon kirkon edessä. Kuva Tuula Hockman.

LIPPUJUHLAA HAMINASSA

Haminan lipputorni on vuodelta 1790. Kuva Tuula Hockman.

Haminassa järjestettiin tänään lippujuhla torin kulmalla sijaitsevan vuonna 1790 rakennetun lipputornin luona. Suomen lippu puolestaan täytti juuri tänään sata vuotta. Se ensimmäinen lippu tosin ei vielä ollut siniristilippu, vaan punainen leijonalippu. Haminaan suunnitellaan lippupuistoa ja siitäkin annettiin tässä juhlassa esimakua.

Kaartin soittokunta marssii lipputornin luo.



Saamelaislapset odottavat esiintymisvuoroaan. Kuva Tuula Hockman.

Kaartin soittokunta soitti, ja liput nostettiin salkoon.

Erityisasemassa oli saamelaisten lippu, jota myös tulevassa lippupuistossa tullaan pitämään erityisessä arvossa. Tässä juhlassa oli mukana saamelaisia lapsia, joka esittivät yhden Nils-Aslak

Valkeapään joiun.

Haminan lipputorni sijaitsee torin kulmalla. Kuva Tuula Hockman.

Haminaan suunnitellaan lippupuistoa. Kuva Tuula Hockman.

MUSTA KISSA SUOMESSA

Tässä blogissa esiteltiin runsas vuosi sitten pietarilainen Musta Kissa. Viime kesänä kerrottiin, että hän muutti pysyvästi Suomeen.
On ilo kertoa, että Musta Kissa voi hyvin. Hän huolehtii kodista, auttaa siivouksessa mattojen puhdistusta myöten.

Musta Kissa valitsee mattoja pestäväksi.

Musta Kissa on löytänyt paljon uusia ystäviä. Hän on vakituinen asiakas läheisessä Hämeenlinnan Viipurintien kukkakaupassa, mistä löytyy hienon kissan ruoansulatukselle sopivaa heinää. Osa heinästä on syötäväksi, osa vain kissan villejä leikkejä varten. Mustan Kissan mielestä heinät ovat mainioita leikkikaluja. Kukkakaupan upea ja sydämellinen henkilökunta ymmärtää Kissaa ja hänen emäntäänsä!

Mustan Kissan mieluinen kukkakauppa.

Mustan Kissan mieluinen kassi

RIKOKSIA JA RANGAISTUKSIA KESKIAJALLA

Mia Korpiola luennoimassa Hämeenlinnassa.

Hämeenlinnan Sukututkimusseura järjestää talvikaudella kuukausittain luentoja, jotka pidetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä.


Maaliskuun luennoitsija oli Mia Korpiola, oikeushistorian professori Turun yliopistosta. Hän on tutkinut keskiajan lainsäädäntöä ja oikeutta monipuolisesti. Väitöskirjansa aiheena hänellä oli kihlauksen merkitys avioliittoa solmittaessa. Hämeenlinnassa hänen aiheenaan olivat keskiajan lait sekä rikokset ja rangaistukset.


Mia Korpiola esitteli maakuntalait ja keskiaikaiset maanlait sekä tietoja oikeuskäytännöstä Ruotsissa ja erityisesti Suomessa. Erityisenä suomalaisena piirteenä hän mainitsi maallikoiden, kuten maallikkotuomareiden, vahvan aseman oikeusjärjestelmässä. Maallikkolautamiehet kuuluvat nykyäänkin suomalaiseen oikeusjärjestelmään.


Rikokset ja rangaistukset herättivät vilkasta keskustelua, poikkeavathan ne nykyajan käytännöistä. Mia Korpiola totesi, että Pohjoismaissa ruumiillisten rangaistusten valikoima on huomattavasti suppeampi kuin etelämpänä Euroopassa.


Keskiajan ja 1500-luvun ajattelutapaan voi tutustua esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:


Codex Westh. Westhin koodeksin tekstit. Toimittaja Kaisa Häkkinen. Wanhan suomen arkisto 5. Turun yliopisto. Turku 2012.


Naantalin luostarin kirja. Toimittaneet Mikko Kauko ja Marko Lamberg. Tietolipas 254. SKS. Helsinki 2017.


Mia Korpiola, Between Betrothal and Bedding. Brill. 2004.

Katkelma Westhin codexista.