MERIPÄIVÄT KOTKASSA 2017

Kotkan Meripäivät ovat tänä vuonna jälleen kaupungin kantasatamassa ja ovat siis palanneet takaisin omalle paikalleen parin Sapokka-vuoden jälkeen.


Tämä vuosi on oikeaa juhlaa, sillä Tall Ship Race -tapahtumaan osallistuvat purjelaivat ovat Kotkassa ja kantasataman laitureissa nekin. Purjelaivat lähtevät sunnuntaina 16.7. samaan aikaan, kello 15.


Vanhaan tapaan Meripäivillä on monenlaista myyntikojua. Kiinnostavimpia ovat ulkosaarelaisten kuten suursaarelaisten kojut, mutta muitakin tarvitaan, jotta oikea Meripäivien tunnelma syntyy.


Tässä joitain kuvia kantasatamasta.

MUSTA KISSA SUOMESSA

PIETARILAINEN  MUSTA  KISSA  SUOMESSA


Zhelezovodskaja ulitsan Musta Kissa esittäytyi tässä blogissa viime joulun tienoilla, joulun jälkeen. Hän muutti Suomeen jokin aika sitten ja totuttautuu nyt uuteen ympäristöön.


Kahdessa päivässä on löytynyt kaksi suosikkipaikkaa, sauna lämpöisenä ja ikkunalauta, jolta näkee pihalle ja metsään.



Pietarilainen Musta Kissa katselee suomalaista pihaa.

SPUTNIK

Lokakuun 4. päivänä 1957 Neuvostoliitto laukaisi satelliitin, Sputnikin, maata kiertävälle radalle. Radioamatöörit saattoivat kuunnella sen radiolähettimen signaaleja ja kaikki saattoivat seurata sen rataa myöhäissyksyn pimeällä ilta- ja yötaivaalla, kunnes se kolmen viikon kuluttua lopetti toimintansa.




Tätä Sputnik 1:stä seurasi Sputnik 2, joka kiersi taivaalla edeltäjäänsä kauemmin. Se laukaistiin radalleen 3. marraskuuta 1957. Siinä matkasi kuuluisa Laika, ensimmäinen avaruuskoira. Laika herätti sympatioita ja sääliä. Urhea pieni koira. Mutta kyllä Sputnik 2:nkin lentoa seurattiin. Talvi on hyvää aikaa taivaan tarkkailuun.

Sputnikit eivät tähän loppuneet, mutta ehkä suuren yleisön kiinnostus alkoi jo laimentua. USA:n avaruuslennot kohauttivat uudelleen.


Sputnikeja ja Neuvostoliiton avaruuslentoja esiteltiin Kansantalouden saavutusten näyttelyssä Moskovassa. Kuvat ovat hieman haalistuneita, mutta ne onkin otettu näyttelyssä jo vuonna 1974.

Avaruuden valloituksen muistomerkki.

VANHAA HELSINGIN KESKUSTAA

Vanhaa tsaarinajan Helsinkiä kylmänä toukokuun päivänä, aurinkoa, räntäsadetta ja tyylikkyyttä.

Uspenskin katedraali.

Helsingin Tuomiokirkko, alunperin Nikolainkirkko.

Café Engel Senaatintorin kulmalla.

PRESIDENTINLINNA

Presidentinlinna avasi ovensa muutamaksi päiväksi toukokuussa Suomen tasavallan itsenäisyyden 100. juhlavuoden kunniaksi. Tässä kuvia linnasta ja sen saleista.

 

VANAJAN KRISTUS

Katumajärveä kevättalvella.

Hämeessä, Hämeenlinnassa tunnetaan tarina, joka kertoo kristinuskon saapumisesta seudulle. Kun hämäläisiä oli Vanajan kirkon luona kastettu, nämä kävivät pesemässä kasteen pois Katumajärvessä. Tarina saattaa olla melko uusikin, ja johtua vain Katumajärven nimestä, tai sitten siinä on perää.

Kristillinen kirkko ja ruotsalainen kruunun hallinto ulottuivat Hämeeseen Vanajaveden seudulle 1200-luvun puolivälissä. Hämeen linna, joko nykyisellä paikallaan tai jossain muualla, mahdollisesti Hakoisissa, on peräisin tuolta ajalta.

Vanajan Kristus.

1200-luvun puolivälistä on myös Vanajan Kristus, 1200-luvun puolivälistä tai jälkipuoliskolta peräisin oleva veistos, joka aikanaan on kuulunut krusifiksiin. Kruunupäinen Kristus on vuosisatojen aikana menettänyt toisen käsivartensa ja muutaman sakaran kruunustaan. Hiukset kuitenkin edelleen laskeutuvat laineina olkapäille.

Vanajan Kristus on nykyisin yleensä esillä Hämeen linnan päälinnan ylimmässä kerroksessa niin kutsutussa kirkkosalissa. Nyt se kuitenkin on siirretty ”Pyhät ja pakanat – ihmisyyden kuvia” -näyttelyyn, joka on Hämeen linnan läntisessä kehämuurirakennuksessa avoinna 27.4.–17.12.2017. Näyttelyssä on Vanajan Kristuksen lisäksi esillä muita ainutlaatuisia keskiaikaisia veistoksia kansallismuseon kokoelmista. Niiden ohelle näyttely esittelee Mia Hamarin, Maija Helasvuon ja Tapani Kokon keskiajasta ja sen taiteesta inspiraation saanutta taidetta.

Tapani Kokon luoma pakanatemppeli Hämeen linnan linnanpihalla.

PÄÄSIÄISKORTTI

Pääsiäiskortti 1940-luvulta.