WANHAN HOLVISTON JOULU HAMINAN BASTIONISSA

Haminalaiset nuoret esittelivät vanhan ajan leikkejä.

 

Haminan bastioni on 1700-luvulta peräisin oleva linnoitus, jota on voimakkaasti kunnostettu 1790-luvulla. Vuonna 1810 valmistui niin sanottu suuri bastioni, jossa tykistöasemien sijaan on ainoastaan ampumatasanne ja rintamuuri kiväärimiehiä varten. Vallin sisään rakennettiin 58 tiilestä muurattua holvia kasemattia.


Kasematit palvelevat nykyään muun muassa myyjäisissä, kuten Wanhan holviston joulu -tapahtumassa, joka järjestettiin 8.12 - 9.12.2018. Vanhojen holvien alla myydään monenlaisia käsitöitä ja leivonnaisia. Osa myyjistä on ulkona kasemattien edessä.




Holvien alla on tilaa käsityöläisille 58 kasematissa. Kuvan myyjä esittelee virkattuja tähtiä ja enkeleitä.

Wanhan holviston joulu tarjoaa käsitöitä, karusellin ja ruokaa. Myynnisä on myös virolahtelaista perinneuokaa, hapanvelliä ja lohkopiirakkaa. Niitä ei myydä missään muualla, ei edes Suomessa.

JUHANI SARSILAN JÄÄHYVÄISLUENTO

Juhani Sarsila onniteltavana. Kuva Sauli Salmela.

Juhani Sarsila on opettanut latinan kieltä ja klassista kreikkaa, antiikin kulttuuria ja oppihistoriaa kymmenien vuosien ajan Tampereen yliopistossa.
Perjantaina 30. marraskuuta hän piti jäähyväisluentonsa aiheenaan "Platonisti Porfyrios kristittyjä vastaan".
Sali oli täynnä. Monet muutkin muistavat hänet ja hänen upeat luentonsa ja oppituntinsa aina - latinan kielioppi saattaa unohtua, mutta tämä opettaja ei.

HÄMÄLÄISJUHLA 2018

Tampereen vanhan kirjastotalon musiikkisalin seinällä on Allan Salon Tampere-fresko.
Kirjastotalon suunnittelun ja toteuttamisen teki mahdolliseksi Emil Aaltosen lahjoitus vuodelta 1919. Talon ovat suunnitelleet arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela.

Jalmari Finnen Säätiö ja Tampereen Historiallinen Seura järjestävät joka vuosi perinteisen Hämäläisjuhlan Jalmarin päivänä 20. marraskuuta. Tänä vuonna tilaisuus pidettiin Tampereen Kulttuuritalo Laikun musiikkisalissa. Talo tunnetaan edelleen paremmin Vanhana kirjastotalona.


Ohjelma on perinteinen, niin tänä vuonnakin. Tilaisuuden avasi Tampereen Historiallisen Seuran puheenjohtaja, dosentti Marko Tikka.


Juhlaesitelmän pitäjäksi oli pyydetty kirjailija Anna Kortelanen, jonka tutkimus Sara Hildenistä on äskettäin valmistunut. Esitelmänkin otsikkona oli "Sara on täällä tänään: Sara Hildenin yllättävä Tampere".

Anna Kortelainen luennoi Hämäläisjuhlassa 2018.

Hämäläisjuhlassa jaetaan aina Finnen Säätiön apurahat historian tutkimukseen. Yksi apurahan saajista oli Kangasalan lukion ryhmä, joka valmistelee musikaalia "Hullu prinssi eli totuus siitä, miten haarukka tuli Suomeen". Esityksen ensi-ilta Kangasalla on tammikuussa 2013.


Ilta päättyy perinteiseen Häme-lauluun, joka lauletaan yhteisesti. Sitä ennen saimme tänä vuonna nauttia kolmesta Kangasalan lukion oppilaiden esittämästä laulusta. Katarina Jagellonicasta oli kyse ja historiasta, eloisasti esitettynä ja hyvin laulettuna.
Ryhmän esitykset ovat tammikuussa Kangasalla.

VALAPATON TULVA KYMENLAAKSOSSA

Kymijokea Siikakosken kappelin kohdalla Kotkassa. Kuva Tuula Hockman.

Vuonna 1898 Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäenjoki tulvivat ennatyksellisellä tavalla. Vedenpinta nousi metrejä normaalia ylemmäs ja vesi peitti peltoja, niittyjä, titä, siltoja ja rautateitä. Seuraavana vuonna tulva oli vielä vakavampi.


Tulvivan joen korkein raja kaiverrettiin usein paikoin kallioon. Näitä tulvahuippujen viivoja kutsuttiin nimellä "valapaton viivat" keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antaman helmikuun manifestin takia. Toisin paikoin saman nimen saivat myös tulvaveden kallioon jättämät rajat. Kaiverrukset oli usein vahvistettu punaisella värillä.

Kaiverrus Kymijoen Siikakosken rantakalliossa. Päiväyksen yläpuolella näkyy sana "högsta". Kuva Tuula Hockman.

Pasi Pykälistö on tutkinut tulvaa Helsingin yliopistossa. Vuonna 2017 hyväksytyssä pro gradu -työssään hän kertoo itse tulvasta ja selvittää sen vaikutuksia muun muassa ympäristöön ja vesiensäätelyyn. Pro gradu -työ nimeltä "Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898 - 1910. Paikallisyhteisö ja luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla" on luettavissa alla olevasta linkistä:


https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181399/Pykalisto_Pasi_Progradu_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y

MARKO MÄLLYN VÄITÖS

Marko Mälly väitteli torstaina 30. elokuuta 2018 Tampereen yliopistossa. Hänen väitöskirjansa kuuluu kansainvälisen politiikan alaan. Marko Mälly on koko väitöskirjan valmistamisen ajan työskennellyt Päijät-Hämeen liitossa Lahdessa erityisasiantuntijana.

Vastaväittäjä, professori Stefan Gänzle johdatti erinomaisen työn käsittelyä tavalla, jonka myötä väitöskirjan sisältöön pääsi tutustumaan. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on "Aluetason hallitusten kansainväliset yhteistyöorganisaatiot Itämeren makroalueen monitasoisessa

hallintojärjestelmässä".

Väitös on alkamassa. Vasemmalta vastaväittäjä Stefan Gänzle, kustos, professori Pami Aalto ja väittelijä Marko Mälly.

Kuvassa etualalla kustos, professori Pami Aalto ja Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. Heidän takanaan näkyvät professori Hiski Haukkala ja vastaväittäjä, professori Stefan Gänzle.

Marko Mällyn väitöskirja on luettavissa netissä. 

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0793-6

HAMINAN KAUPPIAANTALOMUSEOSSA

Venäläistä tanssia Haminan kauppiaantalomuseon pihalla.

Hamina Tattoo International Military Music Festival on näkynyt Haminassa kuluneen viikon aikana eli 30.7. - 4.8.2018 monin kiinnostavin tavoin. Myös museot ja yhdistykset ovat olleet mukana luomassa tunnelmaa.


Kaakonkulman maahanmuuttajien yhdistys Rodnik on Tattoon ajan tarjoillut lounasta ja järjestänyt musiikkiohjelmaa Haminan kauppiaantalomuseossa. Borss-keitto, blini ja kahvi maksoivat yhteensä 6 euroa. Ruoka oli erinomaista, musiikki, laulu ja tanssi mainioita.


Sääkin suosi, liiallinen helle oli poissa, tilalla oli leppoisan lämmin kesäinen sää.

Haminan kauppiaantalomuseo esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalais-venäläistä kauppias- ja käsityöläisperinnettä. Museo koostuu yhden pihapiirin rakennuksista, siihen kuuluu puoti, kauppiaan asunto, käsityöläisten asuinhuoneita ja muun muassa talli.


Tattoon ajan pihalla ja tuvissa sai nähdä sekä suomalaisia että venäläisiä kansanpukuja. Musiikki ja tanssi olivat Rodnikin myötä venäläisiä.

Valotus on pielessä, mutta ei voi olla julkaisematta.

JUHANNUSTA HAUHOLLA

Kansanmusiikki soi, soittajina Hetti Paavolainen ja Rilla Paavolainen. Kuva Tuula Hockman.

Juhannusaattona oli kylmää ja sateista. Aurinko kuitenkin vielä paistoi puolen päivän aikaan, kun Skytten aukiolla vietettiin Niskavuoriviikon avajaisia Hauho-seuran esinemuseon edessä.

Ohjelmassa oli kansanmusiikkia, Martti Rantin juhlapuhe ja musiikkia Hauho-seuran tämän kesän kesäteatteriesityksestä, Badding-musikaalista. Lopuksi kuultiin juhannusrauhan julistus, jonka esitti Jarkko Salmelin. Hän on myös kesäteatteriesityksen tähti. Julistuksen sanat ovat Christopher Herkapaeuksen kirjoittamat vuonna 1756.

Juhannusrauhan julistus. Kuva Tuula Hockman..

 

Yleisöä Niskavuoriviikon avajaisissa 2018. Kuva Tuula Hockman.

Hauho-seuran Esinemuseo oli avoinna. Tämän kesän teemanäyttely kertoo vuoden 1918 kapinasta Hauholla, taisteluista, teloituksista ja muistomerkeistä. Erinomaisesti laadittu näyttely. Vuoden 1918 kapinasta kertoo myös Jouni Lehtosen artikkeli "Pyöräretki paikallishistorian pahoihin maisemiin" tämän vuoden Niskavuoren Sanomista.

Museon vanhempaan esineistöön kuuluu hyvin kiinnostavia erikoisuuksia, esimerkiksi puuhun veistetty kuva miekkamiehestä, jota vastaan viikatteella varustettu talonpoika puolustautuu.

Museoon tutustumiseen kannattaa varata aikaa.



Piispa Martti Skytten muistomerkki Skytten aukiolla Hauhon kirkon edessä. Kuva Tuula Hockman.